sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Lugesteron ja oireet

Viikonloppu on kohta päätöksessä ja uusi viikko alkaa. Ihanaa on ollut saada mies takaisin kotiin reissusta. Tänään ollaan otettu rennosti, on ulkoiltu ja syöty hyvin.

Nyt mennään dpo 12 ja Lugesteronia olen ottanut säännöllisesti joka ilta. Lugesteron ei aiheuta minulle mitään erikoisia oireita koskaan. Pientä rintojen turvotusta on ollut havaittavissa ja paikallista pistelyä ja polttoa välillä munasarjojen tienoilla. Testipäivään on vielä aikaa 4 päivää, joten vielä saa jännäillä! :) Menkathan mulla ei muutenkaan ala ennenkuin olen luget lopettanut.

Minkälaisia oireita teille tulee Lugesteronista?

Ihanaa uuden viikon alkua!

3 kommenttia:

  1. Hei!

    Kiitos tästä blogista! Viime aikaisia tekstejäsi lukiessani piti ihan miettiä, että olenko itse tietämättäni alkanut pitää blogia. :) Eli samassa tilanteessa ollaan (reilut 2 v yrittämistä, meillä nyt eka inssi takana).

    Ajatuksesi ovat niiiin tuttuja. Erityisesti tuo elokuun lopun teksti. Tiedän niin tunteen, kun lähes tuntemattomat ihmiset kyselee, että koskas te hankitte lapsen. Sapettaa niin, että tekisi mieli vastata, etten tiennytkään, että niitä kaupassa myydään. Ärsyttää todella kun henkilökohtaisia urkitaan ja lähes tuntemattomat ihmiset. Itse en ole vielä onneksi kovin herkillä tämän kanssa. Toivotaan kovasti ja yritetään ja ainakin inseminaatioon olemme ryhtyneet. Oma tunne/asenne kuitenkin onneksi vielä sellainen, että kaikkemme näin yritetään ja tulee kun on tullakseen. Mutta ei voi kieltää, etteikö välillä turhauttaisi, erityisesti nyt tämän ekan inseminaation jälkeen, kun näyttää siltä ettei tulosta tullut.

    Ja vastaus kysymykseesi: Lugesteronista ei ole tullut oireita. Paitsi että kuukautiset eivät ole alkaneet. Tänään 13 pv inseminaatiosta. Testasin lauantaina negan, kun normaalisti kuukautiset olisivat alkaneet perjantaina. Huomenna "virallinen" testipäivä, mutta tuskin se siitä on miksikään muuttunut. Eli homma jatkuu...


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja itse siis myös vähän päälle 30 ja aiemmin mielessä olleet lähinnä ura yms. asiat ja nyt sopivan kumppanin myötä pari vuotta sitten kolahti toive jälkikasvusta. :)

      Poista
    2. Hei, kiitos ihanasta kommentista! :) Kiva tietää että täältä löytyy "sielunsiskoja" :) Teillä on ensimmäinen inseminaatio takana, eli toivetta on vielä yllin kyllin. Milloin on seuraava inssi suunnitteilla vai onko se jo tehty? Miten meni?

      Ja viitaten tuohon kommenttiisi muiden uteluista lapsien hankkimisen suhteen. Se on todella inhottava tunne, ja toisinaan se mulla tekee vielä kipeämpää, etenkin kun inseminaatio on epäonnistunut ja mieli muutenkin maassa. Mutta hei, ei anneta niiden masentaa, vaan jatketaan eteenpäin. Kyllä se aurinko tänne risukasaankin joskus paistaa! ;)

      Poista